Kaijun hännät

KAIJUN HÄNNÄT: Tämä biisi syntyi kun treeneissä lähinnä rämpyteltiin ilman sen kummempaa suuntaa. Osien suhteen tämä sýntyi suhteellisen helposti, mutta lopullinen muoto tahtoi olla lopulta melko haastavaa. Jopa siinä määrin, että välillä kävi mielessä kannattaako tätä edes levylle yrittää tehdä. Hyvä kuitenkin kun tehtiin, koska lopulta tästäkin kappaleesta tuli varsin hyvä valmiiksi muotoutuessaan. Hieno räminäralli, jossa on sopivasti Beatlesia.


Teksti käsittelee mustamaalaamisia, jotka nykyaikana tapahtuu pääasiassa internetissä ja sosiaalisen median eri ympyröissä. Otetaan nyt vaikka risumies, jonka uhoamisen joku lenkkeilijä sattui kuvaamaan, ja jakamaan (tottakai) someen. Tästähän sitten muodostui suurempikin somehitti, jolle hiukkasen naureskeltiin ja risumiestä kansakuntana moitittiin. Kaiken tuon möyhöämisen keskellä risumiehellä ei juuri ollut mahdollisuutta puolustautua, eikä tainnut olla puolustautumiseen juuri keinojakaan. Ja jos olisi ollut, olisiko kukaan tuota kuunnellut? Romahdus oli luultavasti hänellä tuon myllytyksen jälkeen kova, mutta saivatpa hyvät someihmiset olla hetken aikaa oikeassa.


Oman aikansa sosiaalimedian loanheittohampanjan uhriksi joutui tavallaan myös Marie Antoinette, joka sai luopua päästään tämän seurauksena. Tässä tapauksessa kansalle osoitettiin syyllinen, ja kun syyllinen teilattiin tuli hetkeksi hyvä olo. Mutta “Ei kai kunniaa vaihdeta viljaan?” Saattoivat jäädä nuolemaan tyhjiä lautasiaan nuokin, kun kaikki jatkui taas ennallaan. Marie Antoinette päätyi siis tämän biisin päähenkilöksi.


https://open.spotify.com/track/6Xlg5aaS2qgPpVfqrJAP7x?si=7E_GCrdYQvSXDbWrweWTqg


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yölampun valossa

Valitut palat