TUHAT

YÖLAMPUN VALOSSA: Levyn biisien kokoonpanossa tuntui olevan hyvä rako pienelle hiljaiselle kappaleelle, ja Heikillä sellainen takataskussaan olikin. Se oli tuutulauluksi sävelletty, joten siihen täytyi tehdä asiaankuuluvat lyriikat. Toisaalta olisi voinut olla loogista, että tuutulaulu olisi ollut se levyn päättävä raita, mutta se jotenkin sopi rauhoittamaan räimintää tuohon puolenvälin tienoille. Ja miksei sitä voi uinahtaa toviksi vaikka kesken levynkin, jatkaa sitten kun herää. Ei ole väärin sekään. Ja tosin, tuutulauluhan tämä on. Että jokainen voi heilahtaa tätä kuunnellessa sinne unien maisemiin, eläimien ja outojen ihmisten kanssa tanssahtelemaan. https://open.spotify.com/track/5kphbfh2a6qwcpoZPfOcDV?si=Dmt3M-xtQZybjxgQcaIKkw

AINA HUOMENNA: Tämä biisi syntyi sillätavalla, että Heikin kanssa rytmiryhmää treeneihin odotellessa soiteltiin suurpiirteisesti improvisoimalla kitaralla ja rummuilla. Lopulta rytmiryhmä ei päässyt treeneihin ollenkaan, mutta me saatiin huitaistua yksi ralli kuitenkin. Eipä tästä alkuun kummia odotellut, olihan nyt yksi ralli varalla. Tämä biisi oikeastaan siis improvisoitiin täysin nauhurin pyöriessä. Jännä sinänsä ettei tuo sovitus juuri muuttunut matkan varrella, pieniä nyansseja lukuunottamatta. Lyriikka lähti kertosäkeestä, ja tämä taitaa olla kolmas biisi jonka harteille tuota kertsiä sovittelin. Siinä on nätisti sanottuna että “en ole nyt oikeastaan tulossa ollenkaan missään vaiheessa, mutten sitä osaa tunnustaakaan”. Mutta mihinkä sitten ollaan menemättä, ja mihin annetaan turhia roikkuvia lupauksia? Itselleen ainakin jokainen luultavasti lupailee kaikenlaista. Huomenna aloitetaan aina, siivoaminen, liikunta, pänttääminen, opiskeluihin lähteminen tms. Useimmiten se räntäsatees...